Kuunarin vihkiminen

Ennen vanhaan laivat oli puuta ja miehet rautaa. Nykyaikana on päinvastoin, ainakin sikäli, että laivat tehdään raudasta, peräti teräksestä, kuten tämä kuunari, jota olemme nyt vihkimässä. Raahessakin tehtiin ennen laivoja, niitä puulaivoja. Olen pikkupoikana ollut katsomassa viimeisen puulaivan "lykkäjäisiä" tuolla Varvissa. Tämä teräslaiva ei ole täällä tehty, mutta on kuitenkin Raahen oman tehtaan terästä.

Mitä sitten tulee niihin "rautaisiin miehiin", niin nuoruudessani tunsin erään heistä, merimies Matts Oravan. Hän oli juuri se vanha raahelainen, joka sanoi Samuli Paulanharjulle tämän kirjoittaessa "Vanha Raahe" -teosta, "ettei siittä maha häävi kirija tulla, ku täälä eijjoo mittään erityisempiä nähtävyyksiä, kuten Kööpenhaminasa ja Stokholomisa. On vain nya spruthus, nya packhus och Durchmans Fia".

Nya spruthus on vielä tallella, vaikka siltä onkin riistetty letkun kuivaus torni, kun se natinallaan syysmyrskyin aikana valvotti palomestaria, ettei hän saanut nukutuksi. Nya packhus on myöskin, nyt palvelemassa kaupungin museona ja Fiioja on sikissyt toinen toistaan ehompia ja kauniimpia.

Kun tätä edessämme olevaa kuunaria ruvettiin puuhaamaan, niin oli paljon sitä henkeä ilmassa, ettei "siittä maha häävi laiva tulla", mutta onpahan tullu, kuten "jokkainen ny' näkkee".

Sirona ja kauniina se nyt siinä keinahtelee ja itseään peilailee. Malttamattomana se tempoilee kiinnitystouveja päästäkseen omaan tehtäväänsä aavoilla ulapoilla jatkamaan vanhan merikaupungin jaloja perinteitä ja viemään tämän rannikkoseudun nuorisoa oppimaan ja kokemaan miltä tuntuu "kun tuuli vinkuu, myrsky käy ja purje lyö/ kun laineet laivan kantta huuhtelee/ niin tottapa tämänkin päivän meripoika ja -tyttö ruorissa seisoessaan "huviksensa laulun laulelee"! Kun ennen vanhaan vain nuoret miehet lähtivät Raahen rannasta ensireissulleen jungmannina tai kajuutpoikana, niin tänä tasa-arvon aikakautena tytöilläkin on sama mahdollisuus tässä laivassa.

Mutta palaan vielä siihen Durchmanin Fiiaan. Hän kuuluu olleen kaunis ihminen ja sen tähden luettiin erääksi kaupungin nähtävyydeksi. - Tämä kuunari on myös kaunis omalla tavallaan ja rohkenisiko ajatella, että siitä tulee nyt uusi nähtävyys tähän vanhaan merikaupunkiin, joka kyllä jo itsessään on nähtävyys, oikea "Suomen helemi".

Mutta se ei ole vain nähtävyys, vaan sillä on tärkeä tehtävä, kun siinä tullaan opettamaan tämän päivän nuorisolle taitoa tulla toimeen luonnonvoimien kanssa ja samalla saamaan rohkeutta kohdata myös elämän meren myllerrykset. Tässä mielessä olemme nyt vihkimässä tätä laivaa tehtäväänsä.

Ajattelin, että jotenkin juhlallisesti pitäisi tämä vihkimispuhe päättää ja mieleeni tuli Kalevalasta vaka vanha Väinämöinen, joka eräässä vaiheessa myös oli tekemisissä purjehtimisen kanssa. Hän

"nosti päälle purjepuunsa/ veti puuhun purjehia --/ läksi merta laskemahan/ sinistä sirottelemahan./ Ja siinä tuon sanoiksi virkki/ itse lausui ja pakisi:

"Tule nyt purtehen Jumala/ aluksehen armollinen/ väeksi vähän urohon/ miehen pienen miehuueksi/ noilla väljillä vesillä/ lake'illa lainehilla!/ Tuuittele, tuuli, purtta/ aalto laivoa ajele/ - - väljille meren selille/ ulapalle aukealle!"

Raahessa 23 päivänä syyskuuta 1989 kuunari "Raahen Fiian" kastamistilaisuudessa:

Eero Permi, Raahen Pekka, vuodelta 1987